Kuvittele mielessäsi lammaslauma, joka laiduntaa rauhassa kukkealla niityllä auringosta nautiskellen. Jossain rasahtaa. Kukaan ei tiedä, mistä tarkalleen on kyse, mutta vaara leijuu ilmassa vahvana kuin univajeisen äidin aamukahvi. Kun jokin uhkaa laumaa, koko porukka juoksee vaikka jyrkänteeltä alas kohti kuolemaa, kunhan vaaraa ei tarvitse kohdata. Orava taas on sellainen, että se kerää poskipusseihinsa niin paljon pähkinöitä, että se lopulta tukehtuu eli menee burnoutiin.

Mainitsinko, että tykkään tarinoista? Enkä tarkoita vain Uppo-Nallea ja Muumipeikkoa, joita tahkottiin aikoinaan kotona iltaisin, vaan...

Äiti on sanonut, ettei saa turhaan huutaa apua, mutta katsotaan nyt, mitä tästä seuraa. Me suomalaiset ollaan aika sissejä. Mentaliteetti...

Kesällä on aikaa miettiä syntyjä syviä ja minä olen jostain syystä miettinyt ällöttävimpiä hetkiäni johtajana. Niitä, joista harvemmin...

Aina jaksetaan viisastella siitä, miten omistajanvaihdos pitäisi aloittaa ajoissa, mutta se ei mene aina suunnitelman mukaan. Usein...

Eräs aihe tuntuu mietityttävän monia johtajia tai pomppaa mieleen jossain kohtaa uraa: en osaa mitään yhtä asiaa kunnolla, vaan kaikesta...

Minusta tuli yrityksen jatkaja 20 vuotta sitten, kun astuin Ferroplanin palvelukseen (henkisesti varmaan jo joskus aikaa ennen sitä),...

​Minusta tuli yrityksen jatkaja 20 vuotta sitten. Se tuntui innostavalta ja hienolta, välillä myös yksinäiseltä ja pelottavalta. Päässä...

Monessa paikassa eletään näin keväällä sitä aikaa vuodesta. Ei pelkästään rantakuntoon pääsyn viime metrejä tai kesälomien suunnittelua,...

Rekrytointitilanteissa saa olla tarkkana, mitä kysyy. Yksi kysymys on kuitenkin minulle niin tärkeä, että esitän sen aina. Se kuuluu:...

Matti Meikäläisellä oli hankala työpäivä. Linjastolla numero 3, jolla hän työskenteli oli havaittu virheellisiä tuotteita. Tai siis Matti...