"Valmis" on päätös

Kuinka monta kertaa olet miettinyt, oletko valmis johonkin? Onko nyt oikea aika, ollaanko valmistauduttu, varauduttu ja varmistettu tarpeeksi? Enkä meinaa tässä edes sellaisia megaisoja päätöksiä, kuten lasten saaminen, kodinvaihto tai ulkomaille muutto, vaan ihan arjen valintoja.
Kun on (olen) kontrollointiin taipuvainen, käy helposti niin, että sitä yrittää varmistella ja tarkistella asioita ja varautua erilaisiin skenaarioihin loputtomasti ennen kuin tuntuu, että nyt on valmista. Tarkistan esityksen vielä kerran, luen muistiinpanot vielä uudelleen, tsekkaan vielä yhden lähteen. Oikeasti mitään absoluuttista valmista ei kuitenkaan ole olemassa, varsinkaan kun tehdään luovaa työtä, mitä valmennus suurimmassa määrin omalla kohdallani on.
On toki olemassa tehtäviä, joissa mittari on selkeä kyllä / ei, asia on joko tehty, rasti on boksissa ja niin edelleen. Hyvin moni tehtävä asia kuitenkin jää näiden selkeiden ulkopuolelle. Mietin, onko kyse perfektionismista, mutta itseni kohdalla kyseessä on selvitymiskeinona käyttämäni täydellisyydentavoittelun jähmeä serkku kontrollointi. Jotenkin sitä hakee kerta toisensa jälkeen tarkistamisen kauttaa turvaa ja varmuuttaa epävarmoihin tilanteisiin.
Eikä vain tilanteisiin, vaan myös epävarmuuden tunteeseen. Valmis ei kuitenkaan ole tunne, vaan päätös. Tulee hetki, kun riittää ja on pakko todeta, että tämä on nyt valmis. Se ei ole helppo hetki, koska se on hetki, kun kontrollista pitää päästää irti, mutta melkein heti sen jälkeen tulee helpotus. Huh huh, olipa savotta, onneksi se on nyt valmis!
Sinä voit päättää, milloin joku asia on valmis, sen päätöksen tekeminen on vallassasi. Tämä blogiteksti on nyt valmis.





Comments