Miten teet mielenrauhasta betonia

Perjantai-iltapäivä klo 15.55. Sähköpostiin kilahtaa se ei niin kiva viesti, jonka joku muu on siivonnut pöydältään viikonlopuksi. Nyt on kaksi vaihtoehtoa: antaa tämän pilata viikonloppu tai ei antaa sen tehdä sitä. Helppo sanoa, mutta ei todellakaan helppo toteuttaa, jos sydän hakkaa ja kurkkua kuristaa.

Sukelletaan ihan hetkeksi ihmisen syövereihin. Se, mitä saa meidät reagoimaan nykypäivän sapelihammastiikereihin eli sähköposteihin ja muihin ärsykkeisiin on hermosto. Sisäinen vaaraskanneri eli neuroseptio skannaa koko ajan, onko ympäristö turvallinen sen mukaan, mitä olemme elämässä kokeneet.

Tämä on tärkeää ymmärtää, koska kyseessä hermostomme tahdostariippumaton osa, mikä todellakin tarkoittaa sitä osaa, joka reagoi tahdostamme riippumatta. Hyvä uutinen on se, että voimme kuitenkin itse vaikuttaa hermostoomme eli rauhoittaa sitä erilaisin konkreettisin keinoin. Korostan sanaa konkreettinen, koska hermostolle ei riitä, että käskemme sitä rauhoittumaan, vaan sille pitää näyttää.Näyttäminen tarkoittaa esimerkiksi hengittelyä, palaamista hetkeen aistien kautta, metsäkävelyä tai mikä ikinä sinulle toimiikaan (kaikki ei toimi kaikille).

Palataan siihen betoniin. Jos haluat mielenrauhastasi betonisempaa, sinun tulee harjoitella konkreettisia keinoja hyvän sään aikana. Toisin sanoen, kuten lihaksetkaan eivät kasva ekalla salikäynnillä, myös hermosto oppii toistojen kautta.

Sitten, kun klo 15.55 kilahtaa, teet sun jutun, mitä olet treenannut ja tadaa! hermosto vastaa siihen rauhoittumalla. Jos keinot kiinnostaa, olepa yhteydessä. Rauhoittavaa viikonloppua, muistakaa kävellä metsässä!